Ajatuksesta aukeamalle eli kuinka juttu syntyy? 

Nuuskuun olisi kiva kirjoittaa omista kokemuksista ja kertoa muillekin aivoituksia noutajista ja niiden kanssa toimimisesta. Mutta kun ei oikein tiedä miten pitäisi kirjoittaa. Mitä pitää ottaa huomioon ja millaisena juttu pitää eteenpäin toimittaa? Jos tämä on aikaisemmin ollut sinulle kynnyskysymys, niin toivottavasti ei enää seuraavan artikkelin jälkeen. Juttu kannattaa lukaista läpi myös, vaikka olisikin vanha kynäkettu ja Nuuskuun kirjoittelija. Oletko tähän mennessä varmasti muistanut ottaa huomioon jutun toimittamiseen liittyvät kommervenkit vai oletko sinä juuri se, jonka teksti tuottaa päänvaivaa niin päätoimittajalle kuin taittajallekin?

Jutun kirjoittaminen itsessään on prosessi, johon on hyvin vaikea antaa ohjenuoria yhden aukeaman jutussa. Jutun kiinnostavuus ja mukaansatempaavuus ovat pitkälti kiinni tekstin tuottajan mielikuvituksesta ja kirjallisen ilmaisun rikkaudesta. On kuitenkin tiettyjä seikkoja, joita lehteen kirjoittavan hyvänkin kirjoittajan täytyy muistaa. Tässä artikkelissa antamani ohjeet ovat täysin omasta henkilökohtaisesta toimittajan työstä kokemuksen kautta syntyneitä ja joiltain osin niitä voidaan soveltaa.

Mieti kenelle ja miten 

Kun jutun aihe on sinulla selvillä, on parasta tarkastaa näkökulma, josta juttua lähestyt. Kenelle kirjoitat ja miksi? Mitä haluat erityisesti tuoda esille? On eri asia kirjoittaa koiranjalostuksesta ammattilaisille kuin harrastelijoille. Kannattaa myös pohtia jutun muotoa.

Kirjoitanko reissustani noutajan kanssa Norjaan perinteiseen päiväkirjatyyliin vai etsinkö jonkin muun tavan? Lukijan kannalta tympein matkakertomus on kirjoitettu tyyliin: ”Sitten lauantaina tehtiin sitä ja sitten sunnuntaina mentiin sinne josta jatkoimme sinne…”. Tällaisia tarinoita on harrastelijalehdet pullollaan. Anna lukijalle aikaa makustella ja maistella tarinaasi. Salli pieneen hetkeen pysähtymiset, mutta tarjoa samalla myös valtavia loikkia ajassa ja paikassa.

Aiheesi parissa touhutessasi tee muistiinpanoja. Erityisen tärkeitä muistiinpanot ovat silloin kun teet juttua jostain tapahtumasta tai henkilöstä. Mitä enemmän muistiinpanoja, sitä helpompaa sinun on keskittyä muistelemisen sijasta itse kirjoittamiseen.  Pieni lehtiö ja pari kolme tussikynää toimivat takuuvarmasti. Kaikkea ei ole tarve merkitä muistiin sanatarkasti ja täsmälleen kieliopin mukaan. Riittää, että sinä saat selvää tekstistäsi ja ymmärrät mihin mikin muistiinpano liittyy.

Muotoilematonta tekstiä 

Kun pohjatyö on tehty, aloita kirjoittaminen heti kun mahdollista. Näin muistiinpanosi ovat taatusti tuoreita ja saat niistä kaiken hyödyn irti. Muista mitä sinulle on teroitettu tekstin tuottamisesta tietokoneella.

Käytä Times New Roman fonttia, ja käytä isoja kirjaimia harkiten. Isojen kirjainten käyttö tarkoittaa huutamista. Kerro mieluummin asiasi selkeästi ja huutamatta. Sinun ei tarvitse painaa enter –näppäintä rivin lopussa, etkä saa myöskään käyttää useaa peräkkäistä välilyöntiä tekstin muotoiluun. Unohda myös tabulaattori, sillä sen ja edellä mainittujen näpyttelyiden käyttö aiheuttaa juttusi taittajalle monta kiloa harmaita hiuksia ja litran pari hikeä jokaisen lehden taitossa. Kappalejaot voit toki tehdä Enter-näppäintä painamalla. Tekstinkäsittelyohjelmasi muotoilukomentoja on turha käyttää. Juttu pitää kuitenkin muuttaa raakatekstiksi ennen kuin sen voi siirtää taittopohjalle. Vältettäviä muotoiluja ovat esimerkiksi värit, alleviivaukset, erilaiset fontit ja clipart –kuvat. Älä myöskään käytä sisennyksiä ja luettelomerkkejä. Lihavointia ja kursivointia voit käyttää maltillisesti. Jos haluat ohjeistaa taittajaa miten tekstiä pitää muokata, lähetä tekstin mukana erillinen ohje. Ohjeesta voi ilmetä mitä muotoilua mihinkin kohtaan pitää laittaa sekä myös omat mielipiteet jutun taittamisesta.

Tiivistä ja muokkaa 

Kun olet saanut kirjoitettua ensimmäisen raakaversion jutustasi pidä päivän parin tauko jos aikataulu sen suinkin sallii. Lue tämän jälkeen juttusi läpi. Mieti miten voisit tiivistää sitä ja miten saisit tärkeimmät asiat parhaiten esille. Jaottele tekstisi selkeisiin jaksoihin ja nimeä ne väliotsikoin. Väliotsikoilla paitsi jäsennät tekstiä myös herätät lukijan mielenkiinnon. Nasevat ja kappaleen sisältöä kuvailevat väliotsikot pakottavat tympääntyneimmänkin lukijan lukaisemaan juttusi läpi. Samalla tekstin luettavuus helpottuu ja lukijan on helpompi rytmittää lukemistaan.

Toisaalta väliotsikko voi olla myös arvuutteleva ja salaperäinen. Tällaisten väliotsikoiden käyttö on kuitenkin harkittava tarkkaan, sillä ne syövät helposti tehoa toisiltaan jos niitä alkaa vilisemään useita samassa tekstissä. Sopiva väliotsikon paikka tulee noin tuhannen merkin välein. Useissa tekstinkäsittelyohjelmissa voit tarkastaa merkkimäärän ja hahmotella näin väliotsikon paikan. Merkitse väliotsikko tekstiisi selvästi kappalejaolla ja kirjoittamalla väliotsikon eteen isoilla kirjaimilla VÄLIOTSIKKO. 

Kuvasta ja kuvatekstistä 

Käytä mielikuvitustasi kootessasi juttuusi kuvamateriaalia. Mieti eri kuvakokoja ja erilaisia kuvakulmia sekä rajauksia. Ota selvää, mitä näillä valinnoilla saadaan aikaan. Valokuvaus on aivan oma taiteenlajinsa, joten siitä en ala tässä artikkelissa sen enempää kertomaan. Harkitse kuitenkin ennen kuin laukaiset. Näin saat paljon monipuolisempaa kuvitusta juttuusi. Merkitse valokuvia päätoimittajalle lähettäessäsi juttuusi haluamasi pääkuva ja muut mielestäsi juttuun parhaiten soveltuvat kuvat. 

Kuvateksteissä ei pidä toistaa samoja asioita kuin tekstissä, eikä sen pidä selittää kuvaa. Kuvatekstin pitää täydentää juttua ja tuoda lisäinformaatiota lukijalle. Näistä säännöistä toki voi poiketa esimerkiksi silloin kun kerrotaan ketä henkilöitä kuvassa esiintyy tai mikä kumma on tuo uljas ruskea koira, joka tuo tavia isännälleen. Jos kuvasi takana on kuvan järjestysluku, merkitse se kirjoittamasi kuvatekstin yhteyteen. Esimerkiksi jos lähetät vaikkapa esteen yli hyppäävästä labbiksesta vaakakuvan, jonka takana on numero kolme, kirjoita kuvateksti seuraavaan muotoon: 

Ruutu 3(Vaaka) Labbis on metsästyskoiran luonteestaan huolimatta energinen pörrääjä myös tokokentillä ja agilityradalla. 

Ellei kuvassa ole järjestysnumeroa, voit toki raapustaa sen kuvan taakse itsekin tussilla. Laita kaikki kuvatekstit allekkain jutun alkuun ennen otsikkoa. Merkitse ne kirjoittamalla jokaisen kuvatekstin eteen KUVATEKSTI. 

Sähköisen kuvan vaatimukset 

Jos sinulla on kotona skanneri ja osaat käyttää sitä, voit hyvinkin skannata kuvat itse ja lähettää ne päätoimittajalle sähköpostilla jutun mukana. Tällöin sinun on tiedettävä hieman sähköisen kuvan olemuksesta.

Sähköisellä kuvalla on useita erilaisia määreitä. Lehtikuvalta edellytetään ainakin seuraavia arvoja. Sen on oltava resoluutioltaan (tarkkuudeltaan) vähintään 300 dpi (pistettä tuumalla) ja fyysiseltä kooltaan riittävän suuri. Resoluution kasvattaminen kuvankäsittelyohjelmalla ei paranna kuvan laatua. Useimmat digitaaliset stillkamerat eivät kuitenkaan ota kuvia kuin 72 dpi:n tarkkuudella. Tällöin sinun on varmistuttava, että kuvan fyysinen koko on riittävän suuri. 72 dpi:n tarkkuudella otetun kuvan lyhyemmän sivun on oltava vähintään 2500 pikseliä, jotta se voidaan painaa A4 –arkille 300 dpi:n tarkkuudella. Vastaavasti A5 kokoinen, tarkkuudeltaan 72 dpi:n kuva on lyhyemmältä sivultaan 1250 pikseliä. Vaikka tietokoneella katsottaessa kuva voikin näyttää hirvittävän suurelta, ei se paperille painettuna kuitenkaan sitä ole. Ruudulla näkyvän kuvan koko ei siis ole sama kuin paperille painetun kuvan koko.

Nimeä kuvasi selkeästi. Jos esimerkiksi kuvatiedostosi nimi on koirani1.jpg, merkitse sama tiedostonimi myös sille tarkoitetun kuvatekstin yhteyteen. Käytä mielellään korkeintaan kahdeksan (8) merkkiä pitkää tiedostonimeä. Tarkasta siis kuvankäsittelyohjelmassa kuvasi fyysinen koko ja sen nimi, ennen kuin lähetät sen juttusi mukaan. Älä kuitenkaan koskaan liitä kuvia tekstidokumenttiin, vaan liitä ne sähköpostin mukaan erillisinä liitetiedostoina. Tekstidokumenttiin liitetyt kuvat ovat käyttökelvottomia ja saavat taittajan puremaan kieleensä.

Kuvan tallennusmuodoksi voit valita joko JPG tai TIFF –muodon. TIFF –muoto sallii kuvalle paremman muokattavuuden, mutta vie paljon enemmän tallennustilaa kuin JPG. Älä muokkaa kuvaa ellet todella tiedä että osaat painotuotteeseen tulevan kuvan muokkaamisen. Laita mieluummin muokkausohjeet mukaan jos haluat kuvastasi tietyn näköisen.

Otsikointi ja tarkastus 

Kun olet jaksotellut tekstisi, tarkastanut ja tiivistänyt sen ja koonnut kuvamateriaalin, on sinun aika antaa jutullesi otsikko. Mieti se tarkkaan, sillä se kertoo paljon jutun sisällöstä ja näkökulmasta, sekä asenteesta, jolla juttu on kirjoitettu. 

Jätä aina otsikon keksiminen viimeiseksi tehtäväksi. Merkitse otsikko kirjoittamalla sen eteen sana OTSIKKO. Luetuta juttusi vielä pari kertaa täysin ulkopuolisilla ihmisillä, jotka eivät ole olleet kirjoittamisesi kanssa missään tekemisissä. Usein jtuttua kirjoittaessaan tulee niin sokeaksi omalle tekstilleen, ettei välttämättä huomaa tyhmiäkään virheitä. 

Tallenna juttusi aina RTF –muotoon ja lähetä se sähköpostin liitetiedostona. Laita kuvat samassa sähköpostissa liitteenä kuin teksti. Tarkista edellisestä Nuuskun numerosta osoite johon materiaali pitää lähettää. Huomaa, että esimerkiksi valio-ilmoitukset menevät eri osoitteeseen kuin varsinaiset artikkelit. Muista tarkistaa myös materiaalin toimituksista annettu takarajapäivä.