Tottelevaisuuskokeet

Sanna Siltala

Koirien tottelevaisuuskokeiden (TOKO) tarkoitus on testata muutamin suorituksin koiran ja ohjaajan yhteistyön tasoa. Tuomariarvostelun helpottamiseksi kokeen liikesuorituksille on luotu selkeät ohjeet ja pelisäännöt, joiden mukaisesti kokeessa edetään. Tärkeätä kuitenkaan ei koiran koulutuksessa ole harjoittaa koiraa vain koesuoritukset osaavaksi, vaan mahdollisimman monitaitoiseksi, yhteiskuntakelpoiseksi, tilanteessa kun tilanteessa pärjääväksi ihmisen toveriksi.

Tottelevaisuuskokeessa on neljä eri tasoista koeluokkaa. Aloittelija ilmoittaa itsensä alokasluokkaan, johon koiran ikävaatimuksena on 10 kuukauden ikä. Koira saa olla minkä tahansa rotuinen, jopa sekarotuinen, Suomessa rekisteröity yksilö. Kun alokasluokasta vaadittavat tulokset on saavutettu, siirrytään avoimeen luokkaan, sieltä voittajaluokkaan ja lopulta erikoisvoittajaluokkaan, jossa myös on mahdollisuus saavuttaa koiralle Suomen Tottelevaisuusvalion (FIN TVA) arvo. Siinä haastetta ihan jokaiselle TOKO-uraansa aloittelevalle!

Alokasluokan TOKO-koe sisältää kokonaisuudessaan yhdeksän osasuoritusta. Kustakin suoritteesta kokeen tuomari antaa pisteitä viidestä kymmeneen tai nollan. Suoritusten painoarvon mukaan kullakin niistä on oma kerroin (1-4), jolla tuomarin antamat pisteet kerrotaan ja näin saadaan kyseisen liikkeen lopulliset pisteet (katso taulukko). Alokasluokassa voi pisteitä kertyä maksimissaan 200. Siirtyäkseen alokasluokasta avoimeen luokkaan koira tulee saada kokeista yksi ns. ykköspalkinto. Vähintään 160 pisteen tulos oikeuttaa tähän ykköspalkintoon. Myös tätä alemmilla pisteillä koirakko pääsee palkinnoille. Pisteet 140-159,5 tuovat kokeen kakkospalkinnon ja 100-139,5 pistettä kolmospalkinnon. Jokaisesta luokasta voi saada koulutustunnuksen (esim. TK1 ALO-luokasta), kun koira on saanut kolme ykköspalkintoa.
 

Tutustutaan alokasluokan liikkeisiin

1. Koe alkaa kahdella ryhmäliikkeellä, jolloin kaikki kilpailijat kutsutaan yhtäaikaisesti kehään muodostaakseen koirineen rivin. Ensimmäisenä liikkeenä arvioidaan luoksepäästävyys. Tällöin tuomari lähestyy kutakin koiraa kerrallaan ja koskettelee koiraa. Tämän osasuorituksen tarkoituksena on saada viitettä koiran luonteesta, kuten käsiteltävyydestä ja ihmisystävällisyydestä. Lähestyvään tuomariin aggressiivisesti suhtautuva koira napsii tietysti tästä osiosta pohjalukemat.
 

2. Vuorossa on paikalla makaaminen, joka on ryhmäliikkeistä toinen. Paikallaan makuussa koirat jätetään maahan ja ohjaajat etääntyvät niistä 20 metriä, jääden kehän toiseen laitaan kahden minuutin ajaksi seisomaan. Tuomarin kehotuksesta palataan oman koiran luokse. Muista, että säännöllinen, mutta kestoltaan vaihteleva paikalla olon harjoittelu takaa parhaan mahdollisen onnistumisvarmuuden.

Ryhmäliikkeiden jälkeen on kokeen yksilösuoritusten vuoro. Kukin kilpailija suorittaa liikkeensä peräkkäin numerojärjestyksessä. Jokainen suoritus alkaa ja päättyy perusasentoon (koira istuu ohjaajan vasemmalla sivulla).
 

4. Seuraaminen taluttimetta toteutetaan kuten edellisessä, mutta ilman hihnaa. Kiinnitä harjoittelussa huomiota siihen, ettei koira edistä tai jätätä ja että se pysyy käännöksissä tiiviisti sivullasi. Säilytä koulutuksessa ennen kaikkea hauskuus, sillä myös kokeissa reipas, toimiva koira palkitaan hyvin pistein ja raikuvin aplodein.
 

7. Seisomisliike tapahtuu kuten maahanmenokin. Liike päättyy ohjaajan palattua koiran luokse. Kiinnitä huomiota harjoituksissa koira nopeaan pysähtymiseen käskyn saatuaan.
 

8. Vapaahyppy on kokeen varsinaisista liikesuorituksista viimeinen. Ohjaaja seisoo paikallaan ja käskee koiran hyppäämään itsestään poispäin esteen yli. Kun koira on hypännyt esteen toiselle puolelle ja jäänyt käskystä seisomaan, ohjaajakin siirtyy esteen toiselle puolelle koiran viereen ja käskee sen perusasentoon. Huomionarvoista on, ettei koira kierrä estettä, sillä silloin pisteitä ei tipu. Totuta koirasi mahdollisimman erilaisiin hyppyesteisiin, jotta se ei kokeessa arkailisi vierasta telinettä.
 

9. Kokeen viimeisenä osiona on kokonaisvaikutus, jolla tuomari arvioi koiran ja ohjaajan välistä yhteistyötä, antaen siitä arvosanan. Koiran iloisuus ja halu toimia on tärkein pisteiden antamisen kriteeri. Säilytä kaikessa kouluttamisessa tekemisen riemu ja onnistumisen ilo, sillä se jos mikä näkyy yhteistyöstänne myös ulospäin. Noutaja onkin luonteeltaan energinen ja toiminnanhaluinen koira ja siksi se soveltuu loistavasti TOKO-koiraksi.

On hyvä käydä ainakin kerran katsomassa tottelevaisuuskoetta ennen kuin itse osallistuu mukaan. Näin kilpailijalle muodostuu kokonaisuuskäsitys TOKO-kokeen kulusta ja hän saa sitä kautta varmuutta osaamiseensa. Koepaikoilla on usein myytävänä tottelevaisuuskokeiden sääntökirjoja, jollainen on hyvä olla jokaisella kilpailijalla itsellään. Näitä oppaita myyvät myös yhdistykset ja niitä voi tilata Kennelliitosta. Vastauksia TOKO-kokeisiin liittyviin kysymyksiin saa aina koulutuskenttien kouluttajilta.

Alokasluokan suoritukset ja pisteytys