NOU/NOME - Noutajien taipumus- ja metsästyskokeet
Raimo Huhtiniemi
Noutajat ovat metsästyskoiria, joiden alkuperäinen käyttötarkoitus on kuolleen ja haavoittuneen pienriistan talteenotto. Noutajien taipumus- ja metsästyskokeiden tarkoitus on palvella jalostusta selvittämällä koirien soveltuvuutta alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaisiin tehtäviin.
Taipumuskoe (NOU)
| Taipumuskokeen tarkoituksena on todeta onko koiran luonne
kyseiselle noutajarodulle tyypillinen ja onko koiralla riittävästi
taipumuksia koulutettavaksi ammutun pienriistan noutotehtäviin. Noutajilta edellytetään muotovalion arvon saavuttamiseksi näyttelytulosten lisäksi hyväksyttyä suoritusta taipumuskokeesta. Se on myöskin pääsyvaatimuksena noutajien metsästyskokeeseen. Taipumuskokeessa koira joko hyväksytään tai hylätään. Säännöt on pyritty laatimaan niin, että hyvät taipumukset ja perustottelevaisuuden omaava koira selviytyy kokeesta helposti. Ulkonäön lisäksi alkuperäisessä käyttötarkoituksessa tarvittavat ominaisuudet erottavat noutajat muista roduista. Ne ovat perustana noutajien miellyttävälle luonteelle sekä soveltumiselle monenlaisiin käyttötehtäviin. Siksi on tärkeää, että jalostukseen käytettävillä koirilla on rodulle tyypillinen luonne ja käyttöominaisuudet. |
|
Metsästyskoe (NOME)
Noutajien metsästyskokeessa (NOME) arvostellaan koiran soveltuvuutta ja halua työskennellä alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaisissa metsästystilanteissa. Kokeessa ei ammuta riistaa, mutta niissä pyritään jäljittelemään todellisia metsästystilanteita mahdollisimman hyvin.
Vaikka kokeet onkin luotu tiedon keräämiseksi noutajien jalostusta varten, on niistä muodostunut myöskin mukava harrastus noin tuhannelle noutajaharrastajalle. Noutajien metsästyskokeeseen on osallistunut vuosittain kuutisensataa koiraa, joista labradoreja reilut 300, sileäkarvaisia ja kultaisia yli 100, kiharakarvaisia n. 20. Novascotiannoutajien määrä on ollut nousussa, chesapeakelahdennoutajia näkee myös joskus. Osallistumiskertoja on vuosittain yhteensä puolisentoista tuhatta. Käyttövalioita leivotaan vuosittain kymmenkunta.
Kokeessa ampujan oletetaan pudottaneen tietyn määrän riistaa, joista osa on pudonnut veteen, osa maalle. Jotkut putoamispaikat ovat tarkasti tiedossa, mutta joistakin tiedetään vain maastoalue. Riistan pudotuksia jäljitellään heitoin ja haulikon laukauksin. Riistoina käytetään enimmäkseen variksia, lokkeja, kaneja sekä riistalintuja. Tehtävät voivat vaihdella eri kokeissa huomattavasti. Yleensä koe kuitenkin jakaantuu selkeisiin osatehtäviin, jotka ovat haku-, paikallistamis- ja ohjaustehtävät. Alokasluokassa koiran on lisäksi suoritettava kanilla vedetty laahausjälki saavuttaakseen 1. palkinnon.
Arvostelu
| Hakutehtävässä koiran on kyettävä itsenäisesti ilman
ohjaajan tukea tutkimaan osoitettu alue, jonne on piilotettu yleensä
2-5 lintua. Useimmiten riistaa on sekä maalla että vedessä. Koira
voidaan tarvittaessa ohjata takaisin hakualueelle. Alueella
ohjaaminen ei ole suotavaa. Tehoton ja epäitsenäinen haku johtaa
osasuorituksen hylkäämiseen. Ohjaustehtävässä koiran ohjaajalle kerrotaan pudotetun riistan sijainti. Koiraa ohjataan suullisesti, pillillä ja käsimerkein. Koiran on halukkaasti edettävä ohjaajan haluamaan suuntaan etäisyydestä riippumatta. Alokasluokassa tehtävä suoritetaan maalla ja paikaksi valitaan koiran etenemistä helpottava maasto. Paikallistamistehtävässä koiralle annetaan tilaisuus nähdä yhdestä kolmeen linnun pudotusta. Sen on muistettava putoamispaikat ja noudettava linnut itsenäisesti ilman ohjaajan tukea. Pudotusten aikana koiran on seurattava rauhallisesti ja äänettömästi tapahtumia ja lähdettävä noutoon vasta luvan saatuaan. |
|
Vainun käytön toivotaan olevan monipuolista. Kuolleena
pudonneen riistan löytäminen edellyttää hyvää ilmavainua.
Alokasluokassa vedetään koiralle noin 200 metrin mittainen
laahausjälki turkisriistaa (useimmiten kania) käyttäen.
Koiralle ei näytetä jäljen alkua, vaan se lähetetään jäljelle noin
10 metrin päästä jäljen alusta. Hyväksytty suoritus edellyttää
riistan noutamista jäljen päästä. Jälki vedetään vain niille
koirille, jotka ovat suoriutuneet erinomaisesti siihen asti.
Riistankäsittely on hyvää silloin, kun koira ilman kehotuksia noutaa löytämänsä riista tasapainoisella ja pehmeällä otteella ja luovuttaa se mieluiten ohjaajalle käteen. Kieltäytyminen noudosta ja riistan vahingoittaminen johtavat kokeen keskeyttämiseen. Muita vastaavia vakavia virheitä koiran työskentelyssä ja ominaisuuksissa ovat: täysin riittämätön työskentelyhalu, karkaaminen ohjaajan hallinnasta, selvä laukausarkuus, kieltäytyminen vesityöskentelystä, aggressiivisuus ihmisiä tai koiria kohtaan sekä jatkuva häiritsevä vinkuminen ja haukkuminen.
Arvosteluluokat
Koirat kokeillaan kolmessa eri luokassa. Alokasluokkaan (ALO) saavat osallistua taipumuskokeen hyväksytysti suorittaneet rekisteröidyt noutajat ilman ikärajoitusta. Kaksi ALO 1. palkintoa saanut koira siirtyy avoimeen luokkaan. Koira voi kuitenkin edelleen osallistua alokasluokkaan sen kalenterivuoden loppuun, jolloin se on saanut ALO 1. palkinnot. Jos koira on osallistunut avoimeen luokkaan, niin se ei enää saa osallistua alokasluokkaan.
Avoimeen luokkaan (AVO) saavat osallistua kaksi ALO 1. palkintoa saaneet koirat. Kaksi kertaa AVO 1. palkinnon saanut koira siirtyy voittajaluokkaan (VOI). Kokeessa ei suoriteta pistelaskua. Koiralle annetaan laatuarvostelu ja tulokseksi 1., 2., tai 3. palkinto. Jos koira hylätään kokeessa on tulos nolla.
Kokeita järjestetään yleensä viikonloppuisin toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana. Koemaastoksi valitaan vesilinnustukseen soveltuva paikka. Yhden koiran suoritus kestää puolesta tunnista tuntiin, luokasta ja koiran tehokkuudesta riippuen. Koirien ohjaajat voivat seurata muiden koirien suorituksia. Koepaikalla on useimmiten myöskin muuta yleisöä. Koirat joutuvat odottamaan vuoroaan hieman kauempana. Koirien arvostelu kestää useimmiten koko päivän ja palkinnot jaetaan kaikille luokan koirille normaalisti vasta illan suussa.
Käytännön metsästyskoe
Saavuttaakseen käyttövalion arvon (FIN KVA), on koiran saatava NOME- kokeen voittajaluokasta kolme 1. palkintoa. Lisäksi sen on suoritettava hyväksytysti noutajien käytännönmetsästyskoe sekä saatava näyttelystä vähintään arvosana hyvä. Käytännön metsästyskokeen tulee tapahtua riista- tai vahinkolintujen metsästyksen yhteydessä. Koiraa voidaan käyttää metsästystilanteen mukaan ja koiran ohjaajan toivomuksesta joko pelkästään noutavana tai sekä ylösajavana että noutavana.
Kokeessa arvostellaan koiran toimimista käyttökelpoisena metsästyskoirana koko metsästyspäivän ajan. Käytännön metsästyskokeessa koira joko hyväksytään tai hylätään. Hyväksytty suoritus edellyttää koiralta moitteetonta ja tehokasta toimintaa koko metsästyksen ajan sekä vähintään kolmen vasta-ammutun riista- tai vahinkoeläimen noutoa.
Noutajamestaruus
Noutajamestarin titteli (NM) ratkaistaan kaksipäiväisessä NOME SM-kisassa. 23 koiraa valitaan joko karsinnan tai muiden tulosten perusteella. Edellisvuoden mestari pääsee mukaan ilman karsintaa. Ensimmäisenä päivänä järjestetään normaali NOME-koe, jonka perusteella valitaan toisen päivän loppukilpailijat. Toisena päivänä suoritetaan kilpailuarvostelu mahdollisimman metsästyksenomaisessa tilanteessa.
Noutajamestarit vuosien varrelta
Kansainvälinen koe
Noutajien kansainvälisten metsästyskokeiden säännöt ovat samat kaikissa FCI:n alaisissa maissa. Kokeet järjestetään englantilaiseen tapaan aidoissa metsästystilanteissa, joissa noudettava riista pudotetaan osallistuvien koirien läsnä ollessa. Näitä kokeita (field trial) on Englannissa järjestetty jo sadan vuoden ajan ja ne ovat noutajien metsästysominaisuuksien jalostuksen peruskivi.
Tanskassa on jo pitkään ollut kaksi koetyyppiä. A-kokeet ovat KV-kokeen kaltaisia lämpimän riistan kokeita ja B-kokeet meidän NOME-kokeen kaltaisia kylmän riistan kokeita. Molemmista koetyypeistä on siellä mahdollisuus saavuttaa oma valionarvonsa. Ruotsissa siirryttiin samaan käytäntöön vuonna 2003.
Suomessa on vuodesta 1998 järjestetty KV-kokeet lähes vuosittain. Mielenkiinto kokeita kohtaan on lisääntynyt ja tarve omien lämpimän riistan kokeiden järjestämiseen on ilmeinen. Mahdollisuudet A-kokeiden järjestämiseen ovat meillä kuitenkin pienemmät kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Keväällä 2004 käynnistyneen sääntöuudistustyön yhteydessä tätäkin asiaa tullaan pohtimaan. Uusien sääntöjen on tarkoitus astua voimaan aikaisintaan v. 2006.
Tietokanta
Noutajien metsästyskokeissa saavutetut tulokset ovat ainoa käytössä oleva luotettava tietolähde koiran ja sen esi-isien metsästysominaisuuksista. Metsästyskäyttöön noutajia kasvattavan ja pentua hankkivan kannattaisi ottaa kaikki irti noutajien tietokannasta löytyvistä NOME-tuloksista. Mielestäni on olemassa selvää näyttöä siitä, että kun koirien taustalla on useamman sukupolven ajalta näyttöjä hyvistä NOME-tuloksista, niin myös jälkeläiset menestyvät keskimääräistä paremmin sekä kokeissa että metsällä.