Noutajat metsästyskoirina

Antti Nurmi

Vuosittainen vesilintusaaliimme on eräitten arvioiden mukaan reilut 0,5 miljoonaa kappaletta. Vaikeista metsästysolosuhteista johtuen haavakkojen ja löytymättä jääneen riistan määrä on suuri. Kukaan ei ole uskaltautunut määrää julkisesti edes arvailemaan. Käsi sydämelle - jokainen voi tehdä omat arvionsa kokemustensa perusteella. Juuri näissä olosuhteissa koulutettu noutaja on korvaamaton metsästystoveri.

Monipuolinen metsästyskoira

Vaikka äkkiarvaamatta toisin ajattelisi, on noutajien metsästyskausi pitkä. Se alkaa jo heti jäiden sulettua uroshaahkojen metsästyksestä ja päättyy joillakin vasta talvella fasaanijahtien loputtua. Väliin mahtuu kyyhkyn metsästys, varsinainen leipälaji eli sorsastus, kanalinnustus, syksyinen merilinnustus ja kaikkia näitä täydentämään vielä riistanhoitotyönä tehtävä varisten harventaminen.

Meren luodoilla metsästetään merilintuja, lähinnä haahkaa ja allia. Saaristolaisten kevätpyynnin ja uroshaahkojen kevätmetsästyksen ohella varsinainen pyynti ajoittuu syksyyn, paras alliaika jopa marraskuulle. Luodolla linnut ammutan houkutuskuville. Noutajan tehtävänä hakea saalis mahdollisimman nopeasti, ennenkuin tuuli ja aallot kuljettavat saaliin merelle.

Olosuhteet ulkoluodoilla ovat usein ankarat: vesi on kylmää, kalliot ovat niljakkaita, tuuli pureutuu luihin ja ytimiin ja aaltojen joukosta koiran on vaikea havaita saalista. Koiralta vaaditaan hyvän ohjattavuuden lisäksi suurta itseluottamusta ja peräänantamattomuutta. Hyvä noutaja on korvaamaton apuväline koska veneen käyttö on erittäin hidasta vesille meno- ja rantautumisvaikeuksien takia. Itse arvostan hyvän luotokoiran korkealle.

Kyyhkyn metsästys aloittaa varsinaisen metsästyskauden elokuun 10., riistanhoitopiirin luvalla jo aiemminkin. Kyyhkyjä ammutaan tavallisesti houkutuskuville ruokailupaikalla, lepopuista tai lentoreittien varrelta. Lentoon ammuttu kyyhkynen saattaa lentää pitkälle ennen putoamistaan ja saaliin löytämisessä on hyvä noutaja tarpeellinen. Varsinkin pystyvilja kätkee saaliin helposti. Kyyhkyn metsästys on oma taiteenlajinsa ja vaatii tarkkuutta ja kokemusta. Koiran on oltava ehdottoman hiljainen, "paukkuvarma" ja hyvin ohjattavissa.

Vaikka noutaja ei olekaan seisoja eikä spanieli, on siitä suuri apu kanalintujahdissa. Se paikallistaa linnut isäntäänsä paremmin, antaa aikaa valmistautua ampumiseen vainuttuaan riistan, karkottaa sen ja lopulta noutaa välillä kauaksikin pudonneen saaliin. Noutajat voidaan myös kouluttaa ylösajaviksi koiriksi. Niille voidaan opettaa kunnollinen risteilykuvio ja istuminen riistalaukauksesta. USA:ssa noutajien käyttö kanalinnustuksessa on tavallista ja koirien taidot testataan myös kokeissa. Kanalintujen ohella noutajille kelpaavat myös jänikset, jotka kokenut koira ajaa ylös lintujen ohella.

Varsinainen noutajien leipälaji on epäilemättä syksyinen sorsastus. Parhaat sorsavetemme eivät suosi kahdella jalalla liikkuvaa ja surkean hajuaistin omaavaa metsien miestä. Niinpä haavakkojen määrä on tavattoman suuri. Koiran avulla saalistava palaa aloituksen jälkeisillä iltalennoilta useimmiten reppu pullollaan, vaikkei itse paljon ampuisikaan. Vesilinnustus on hyvin monimuotoista riippuen maastosta, metsästystavasta ja kellonajasta. Tämä asettaa korkeat vaatimukset myös koirille. Hyvä sorsakoira on hiljainen, ei karkaa laukauksesta, hakee itsenäisesti vaikeassakin maastossa ja on kuitenkin hyvin ohjattavissa.

Suurin osa valtavan suosion saaneista noutajista on tavallisia kotikoiria. Toiminnanhaluisena koirana noutajan tulisi olla kuitenkin omimmillaan maastossa. Syyttä eivät monet metsästystä harrastavat ole huolissaan noutajien käyttöominaisuuksien säilymisestä. Usein, ikävä kyllä, jalostuksessa tuijotetaan ainoastaan koirien ulkonäköön käyttöominaisuuksien kustannuksella. Kun valitset noutajaa metsästyskäyttöön, varmista että pentusi vanhemmat ovat terveitä ja että niillä on riittävästi näyttöä joko metsästyskokeista tai käytännön metsästyksestä.

Koulutuksen periaatteet

Alunperin noutajat kehitettiin ainoastaan metsästyskäyttöön. Vaatimuksina olivat ehtymätön noutointo yhdistettynä riistaa vahingoittamattomaan nouto-otteeseen, rakkaus vesityöskentelyyn, helppo koulutettavuus, yhteistyöhalu ja sopeutumiskyky. Noutajat eivät ole laumakoiria ja ne sitoutuvat isäntäänsä monia muita rotuja löyhemmin. Sopeutuvaisina ne säilyttävät työskentelykykynsä usein myös isäntänsä poissa ollessa.

Hyvän metsästysnoutajan perusedellytykset ovat tänäkin päivänä säilyneet muuttumattomina. Perityt synnynnäiset taipumukset eivät kuitenkaan riitä vaativalle metsästäjälle. Koira on koulutettava pennusta lähtien kärsivällisellä ja joskus aikaa vievällä tavalla. Koulutuksen en edettävä vaiheittain koiran edistymistä seuraten. Oppiminen perustuu suureen toistomäärään. On ehdottomasti parempi harjoitella usein muutama minuutti kerrallaan, kuin harvoin ja hartaasti tuntitolkulla. Koiralta ei myöskään saa vaatia tehtäviä, joita sille ei ole opetettu. Näin sattuu usein kun metsälle otetaan mukaan lähes kouluttamaton koira ja siltä odotetaan lähes mahdottomia noutosuorituksia.

Perusta koiran käyttökelpoisuudelle luodaan jo varhaisella iällä. Tärkeimmät perusasiat ovat: ehdoton paikalla pysyminen myös ammuttaessa, ehdoton luoksetulo (mielellään pillillä), esineiden kantaminen (josta sitä ei koskaan saa rankaista, vaikka kyseessä olisivat isännän tuhannen markan krokotiilinnahkaiset pyhäkengät) sekä rajaton luottamus isäntäänsä. Ennen näitä taitoja on turha ryhtyä varsinaisiin noutoharjoituksiin. Jatkossa sitten keskitytäänkin valmentamaan noutajaa metsästykseen tarvittavissa taidoissa.

Tärkeimpiä ovat itsenäinen hakutyö vaikeastakin maastosta, ohjattavuus haluttuun paikkaan, itsehillintä ja rauhallinen käyttäytyminen provosoiduissakin tilanteissa ja koiran totuttaminen kaikenlaiseen riistaan. Yhteistyön merkitystä ei voi koskaan tarpeeksi korostaa: vaikka noutajilla olisikin vaistomainen halu noutaa, ei sillä ole pakottavaa tarvetta palauttaa saalistaan isännälle. On ilo katsella sellaista noutajan työskentelyä, jossa palauttamisvauhti ei häpeä menolaukkaa. Jos näin ei ole, on syitä haettava tarkastelemalla omaa kuvaansa kammarin peilistä.

Parhaimmillaan ja oikein koulutettuna noutajat ovat erinomaisia ja monipuolisia metsästyskoiria. Ne täyttävät isäntiensä toiveet metsällä ja ovat samalla mitä mainioimpia perhekoiria.