MEJÄ - Metsästyskoirien jäljestämiskoe

Markku Huttunen

Kokeen ensisijainen ja tärkein tehtävä on testata ja arvioida koiran kykyä seurata haavoitetun riistaeläimen jälkeä. Kokeeseen saavat osallistua kaikki metsästyskoirarotuihin lukeutuvat koirat ja ne koirarodut, jotka ovat erikseen saaneet luvan osallistua. Kokeessa on kaksi luokkaa, avoin ja voittajaluokka. Koemuodosta voi koira myös saavuttaa jäljestämisvalion (FIN JVA) arvon SKL-FKK:n sääntöjen mukaisesti.

Verijälki

Jäljestys

Jäljestävä koira on kytkettynä 6 metrin pituiseen jäljestysnaruun ja ohjaaja seuraa koiraa narun matkan päässä. Koiran tulee, saavuttaakseen 1. palkinnon, jäljestää täysin itsenäisesti jälki alusta loppuun sallitussa ajassa (enintään 45 minuuttia) ja osoittaa ohjaajalle selvästi kaato. Lisäksi koiran tulee koko kokeen ajan osoittaa erinomaista työskentelyä.

Koiran käyttäytyminen riistaa kohtaan testataan myös. Jäljen päässä olevana kaatona käytetään vastateurastettua tai tuoreena pakastettua, sulatettua kania tai jänistä. Riistaa raatelevaa tai sitä pelkäävää koiraa ei palkita.

Koiran harhautuessa jäljeltä sen tulee itsenäisesti löytää se uudelleen. Jos tuomari joutuu palauttamaan koiran jäljelle, seuraa siitä automaattisesti palkintosijan pudotus ja kolmannen hukan tapahduttua koiraa ei enää voida palkita.

Koiran laukauksensieto testataan myös jokaisen kokeen alussa koirien ollessa kytkettynä jälkinaruunsa ja ohjaajan ollessa noin 10 metrin päässä koirasta. Laukaus ammutaan haulikolla 25 metrin etäisyydeltä koirasta. Mikäli koira pelkää laukausta, koe keskeytetään.

Verovapaus

Todistettavasti jälkityöskentelyssä testatulle koiralle, jonka ohjaaja on myös koulutettu, voidaan myöntää vapautus koiraverosta määräajaksi. Asiasta annetussa laissa mahdollistetaan myös monirotuisten koirien verovapauden saavuttaminen jälkikoirina.

Todistettavasti käytännön tuloksellinen jäljestystilanne on yksi näyttö koiran taipumuksista ja jäljestämiskokeiden pohjalta tehty "pitkäjälki" eli verovapausjälki toinen. Pitkäjälki on 2 500 metriä pitkä, verimäärä on 2/3 l ja jäljestysaika 1,5 h. Muilta osin se vastaa VOI-luokan jälkeä ja arvostellaan sen mukaisesti. Pitkälle jäljelle voi osallistu myös monirotuinen koira, jonka tulos on joko hyväksytty tai hylätty. Edellä mainitun lisäksi vaaditaan koiran ohjaajalta riistanhoitopiirin ja kennelpiirin yhteistyössä järjestämä kurssi.

Jäljestämisen alkeet

Nuorena on hyvä aloittaa koiran jäljestämiskyvyn harjoittaminen. Toki vanhemman koirankaan opettaminen ei ole myöhäistä. Koulutus tulisi aloittaa totuttamalla pentu liikkumaan metsässä ja jo 4-5 kk ikäiselle pennulle tulisi tehdä veri tutuksi. Harjoitusjälkikin voidaan jo tehdä. Vältä kuitenkin liian tiheää harjoittelua nuoren koiran kanssa, sillä se voi pilata sen jäljestämismotivaation loppuiäksi.

Jälki vedetään metsään käyttäen naruun sidottua vereen kastettua sientä ja merkiten se itseä varten esimerkiksi krepillä riittävän selvästi. Jäljen tulee olla lyhyt, vain muutaman metrien kaari. Tärkeää on, että koira oppii ymmärtämään tehtävän seurata verijälkeä ja poiketessaan siltä, esimerkiksi muiden hajujen kiinnostaessa, se palautetaan jäljelle, jolloin sitä voidaan kehua ja kannustaa eteenpäin.

Koiralla tulee olla motivaatio seurata jälkeä, eli jäljen päässä täytyy olla jotain sellaista, joka todella kiinnostaa. Se voi olla esim. makupala, koirallesi tai rodulle mielekäs riistanhaju: nahan palan, jäniksen, kanin yms. muodossa. Jäljen pituutta lisätään ja siihen tehdään kulmia koiran kokemuksen ja varmuuden lisäännyttyä. Tällöin voidaan myös kannustamista vähentää, jolloin koiran itseluottamus tehtävään lisääntyy. Anna jäljen vanheta kunnolla ja vähennä verimäärää edistymisen myötä.

Harjoittele kunnolla, ennen kuin lähdet kokeeseen testaamaan koirasi jäljestämistaipumuksia. Harjoittelu on sekä hauskaa että tarpeellista, ja jos sinulla on mahdollisuus, kannattaa osallistua opastettuun harjoitteluun tai ainakin pyytää ensimmäisillä kerroilla kokenutta harrastajaa avuksi.
 

MEJÄ:n SM-koe